MaijaKajomeri

ELY:n toiminta vs. lastensuojelulaki

 

Kuinka kotouttaa yksintulleet oleskeluluvan saaneet lapset suomalaiseen yhteiskuntaan, kun Suomen valtio/ELY siirtää heitä kuin rahtitavaraa.

Mitä sanoisi lastensuojelu siitä, että (kantasuomalainen) lapsi pakotetaan muuttamaan 3-5 vuoden aikana useita kertoja paikkakunnalta toiselle? Vaihtamaan koulua jopa viidesti? Irrotetaan muodostuneista kiintymyssuhteista kerta toisensa jälkeen? Harrastuseuraa vaihtamaan? Kantasuomalaisista kavereista kauas muuttamaan?

Lastensuojelulain tehtävä on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä hyvinvoinnin truvaaminen. Lastensuojelulain taustalla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Lapset, jotka jo ovat sodan tai muun traumatisoimia. ELY ei näytä välittävän näiden lasten oikeuksista ja hyvinvoinnista tehostaessaan toimintaansa. Lapset pikkupaikkakuntien perheryhmäkodeista sullotaan pääkaupunkiseudun laitoksiin, joissa on tilaa, kun nuoret niistä itsenäistyneet. Miksi yleensä keskitetään maahanmuuttajat, niin lapset kuin aikuisetkin pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin? Eikö maaseutu ole myös maahanmuuttajalapsille terve kasvuympäristö?

Nämä lapset ovat erossa perheistään mikäli perhe nyt edes on elossa. Nämä lapset odottavat perheenyhdistämispäätöksiä ja ikävöivät äitejään ja isiään sekä sisaruksiaan riipaisevan voimakkaasti. Jotkut vanhemmat lähettävät lapsensa turvaan. Jotkut ehkä rahan toivossa. Oli lähettämissyy mikä tahansa, lapsi kokee eron perheestä ja ikävän yhtä lailla. Jos sitten vielä perhe odottaa lapsen lähettävän rahaa ja hoitavan perheen Suomeen, on tämä kohtuuton taakka lapselle.

Perheenyhdistämisprosessi on lapselle käytännössä erittäin haastava ja henkisesti todella kuormittava. Harva edes saa perhettään Suomeen. Kun päätös vihdoin tulee ja onkin kielteinen. Mitä silloin ajattelee ja tuntee esimerkiksi 13-vuotias, joka on suorittanut tunnollisesti kaiken Suomen yhteiskunnan vaatiman, niin koulun kuin kotoutumisen vaatimukset. Paikkakuntaa vaihtaessa myös mahdollinen hoitokontakti katkeaa ja nuori jää joksikin aikaa ilman tätäkin tukitahoa. Mistä lapsi tällaisessa tapauksessa saa voimia jatkaa elämäänsä ja kotoutumistaan?

Omaohjaajasuhde on terapeuttinen ihmissuhde, jossa luottamussuhteen kehittyminen vaatii aikaa. Traumaperäisistä dissosiaatiohäiriöistä kärsivät lapset, joita nämä lapset ja nuoret pääsääntöisesti ovat, tarvitsevat vakauttamista mikä puolestaan vaatii luottamuksellisen suhteen.

Perheryhmäkotien työtä ohjaavat lastensuojelulaki, ulkomaalaislaki, kotouttamislaki sekä sosiaalihuoltolaki. Esimerkiksi kotoutumislain mukaan alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun ja kehitykseen.

ELY ei kuitenkaan ole yksin vastuussa lapsien kohtalosta sillä myös kunnalla/kaupungilla on osuutensa asiassa. Samoin lasten edustajilla, joiden tehtävä on valvoa, että lapsi saa asianmukaisen kohtelun Suomessa. Esimerkiksi Sipoossa kunta järjesti perheryhmäkodin, kun lapset eivät halunneet muuttaa muualle. Sipoon tapauksessa oli mukana myös Eva Biaudet, joka laati kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoina olevien tai juuri oleskeluluvan saaneiden lasten siirrosta pois kotikunnastaan Sipoossa.

Sen sijaan esimerkiksi Pukkilassa kunnanjohtaja hoiti kiireellä perherymäkodin lakkauttamista koskevan käsittelyn, josta perheryhmäkodin kiinteistön vuokrannut pukkilalainen jätti oikaisuvaatimuksen peräten asian uudelleenkäsittelyä, koska katsoi luottamushenkilöiden päättäneen asiasta puutteellisin tiedoin. Myös kunnanhallituksen päätökseen eriävän mielipiteen kirjauttaneet edustajat kritisoivat lakkauspäätöksen nopeaa käsittelyaikataulua.

Allekirjoittanut on saanut sen käsityksen, että ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kunnajohtajan toimintaan on saattanut vaikuttaa myös täysin asiaan kuulumattomat seikat.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat